Uusien hoiva-avustajien toivotaan kohentavan vanhustenhoidon laatua. Valtakunnallisesta kokeilukoulutuksesta valmistuneet hoiva-avustajat auttavat esimerkiksi yksin kotona asuvia vanhuksia peseytymisessä, siivoamisessa ja ulkoilussa.

Avustajien ansiosta hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön kuten lääkkeiden antamiseen. Hankkeen taustalla ovat sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja opetushallitus.

Turun aikuiskoulutuskeskuksesta valmistuu perjantaina 16 hoiva-avustajaa. Kaikille on tiedossa vähintään kesätyöpaikka, kertoo vastuuopettaja Pirjo Leino.

Lisää hoivaa kotona asuville

- Vanhustenhoidon pääpaino on siinä, että vanhukset saisivat asua omissa kodeissaan. Se lisää nimenomaan tämäntyyppisen osaamisen tarvetta, vastuuopettaja Pirjo Leino sanoo.

- Vanhustenhuollon puolen työnantajat ovat antaneet sellaista palautetta, että hoidon laatu tulee paranemaan, kun saadaan hoiva-avustajia auttamaan arkipäivän askareissa.

Leinon mukaan Turun aikuiskoulutuskeskuksen kouluttamat hoiva-avustajat työllistyvät lähinnä vanhustenhuoltoon, suurin osa yksityiselle sektorille.

Salosta tänä keväänä valmistuneet 16 hoiva-avustajaa ovat niin ikään työllistyneet "lähes sataprosenttisesti", kerrotaan Salon seudun aikuisopistosta. Töitä on löytynyt vanhusten, lasten, vammaisten ja päihdekuntoutujien parista.

Työnantajien mukaan hoidon laatu tulee paranemaan, kun saadaan hoiva-avustajia auttamaan arkipäivän askareissa.

- Pirjo Leino

Kohti lähihoitajan pätevyyttä

Vastuuopettaja Pirjo Leino kertoo, että opiskelu oli hyvin tiivistä. Kahdeksan kuukauden työvoimapoliittiiseen koulutukseen sisältyi kolme lähihoitajatutkinnon osaa.

Yksi valmistujista on turkulainen nelikymppinen Timo. Hänelle hoiva-avustajan koulutus on välietappi matkalla kohti lähihoitajan tutkintoa.

Timo teki koulutukseen kuuluvat harjoittelujaksot mielenterveyskuntoutujien, dementikoiden ja kehitysvammaisten parissa.

- Tämä on hyvä tie lähihoitajaksi, hän summaa.

- Mielenkiintoista, ihmisläheistä työtä.

 Satu Aaltonen | Yle Turku

Kuopion vanhus- ja vammaispalvelut on koottu yhden luukun palvelupisteeksi.

Palvelutori Vanamoksi ristityn yksikön keskeinen tehtävä on asiakkaan palvelutarpeen arviointi.

Päivystyksiin pitää saada lisää geriatrista osaamista. Noin 2 % helsinkiläisistä on yli 85-vuotiaita. Päivystyksen potilaista 21 % kuuluu tähän ikäluokkaan. Ja määrä kasvaa.
– Vanhukset on pakko ottaa huomioon, sanoo Haartmanin sairaalan vs. ylilääkäri Laura Pikkarainen.
Päivystyksessä pitää ajatella, ettei kukaan ole siellä turhaan. Vanhuksilla pitää olla päivystykseen matala kynnys, sillä he eivät pysty ennakoimaan terveydentilansa muutoksia yhtä hyvin kuin työikäiset.
Ongelmana on se, että geriatrisen potilaan hoidon tarpeen arviointi menee helposti metsään, eikä diagnoosin tekeminen ole helppoa, sillä vakavatkin sairaudet voivat oireilla vähäisin tai epämääräisin oirein. Toisaalta yleistilan laskun syynä voi olla sairauden sijasta tyttären ulkomaanmatka.
Haartmanissa yleistilan laskun vuoksi päivystykseen tullut vanhus menee aina kiireellisyysluokituksessa lähelle kärkeä.
– Vanhus ei voi odottaa. Työikäisen vaiva kestää useammin odottelua, Pikkarainen sanoo.

Lepo ei sovi vanhuksille

Päivystys on vanhuksille usein kova paikka.
– Vanhusta kohdellaan helposti objektina, jonka yli puhutaan. Siinä meillä kaikilla on oppimista, pohtii Tamperen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne.
Päivystyksessä voi olla hankala saada ruokaa ja juotavaa ja käydä vessassa. Avun pyytäminen voi olla vanhuksille vaikeaa.
– Sama koskee monia muitakin potilasryhmiä, mutta vanhuksille syömättömyys ja juomattomuus voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Vaarallisinta on vuodelepo. Lääkärin pitäisi varmistaa, pystyykö vanhus nousemaan vuoteesta ja kävelemään.
Haartmanissa aktiivisuutta pidetään yllä kannustamalla itsenäiseen toimimiseen ja liikkumiseen päivystyksessä, jos se on mahdollista. Vanhuksia hoitavaan moniammatilliseen tiimiin kuuluu lääkärin ja hoitajien lisäksi fysioterapeutti.
– On tärkeää, että vanhukset pidetään pystyssä ja liikkeessä. Siinä fysioterapeutista on iso apu, Laura Pikkarainen sanoo.
Tarjolla on myös erityisesti iäkkäille potilaille tarkoitettuja tuoleja, jotka saa puolimakaavaan asentoon. Niistä pääsee helpommin liikkeelle kuin sairaalasängystä.
Potilaat haluaisivat tosin kernaasti vuodelepoon. Pikkaraiselle tulee valituksia siitä, ettei vuosikymmeniä veronsa maksaneelle kaupunkilaisille voitu tarjota edes päivystyksessä aamiaista sänkyyn.
– Lepo on hyväksi muille, mutta vanhusten toimintakyvyn se voi romahduttaa.

Kotiuttaminen on osa hoitoa

Haartmanissa työskentelee kotiutushoitaja, joka auttaa selvittämään, millaista apua potilas tarvitsee sairaalasta lähdettyään. Joskus kotiutushoitaja Nina Heldán joutuu tekemään salapoliisintyötä selvittääkseen, millaiseen paikkaan vanhus on menossa. Heldán varmistaa myös, että kotiutettava potilas saa riittävän hoidon pärjätäkseen kotona.
Vanhuspotilaita ei yleensä voi kotiuttaa yöllä. Palvelutaloissa henkilökunta ei välttämättä ole paikalla ja kotonaan asuva ei aina ole riittävän hyvässä kunnossa viettämään yötä yksin kotona. Lisäksi uhkana on vuorokausirytmin sekoamisesta johtuva sekavuus.
– Tosin vuorokausirytmi voi mennä sekaisin myös päivystyksen hälinässä.
Laura Pikkarainen kertoo, että päivystyksestä ja Haartmanin sairaalan osastoilta voidaan yleensä kotiuttaa vanhukset takaisin samanlaisen avun piiriin kuin mistä he päivystykseen lähtivät. Sairaalahoito ei siis aiheuta vakavaa toimintakyvyn heikentymistä.
– Huono hoito päivystyksessä romahduttaisi helposti nämä tulokset.
Pikkarainen muistuttaa, että kysymyksessä on sekä vanhuksen elämänlaatu että taloudelliset seikat.
– Jos vanhus joutuu päivystyksen huonon toiminnan vuoksi loppuiäkseen laitoshoitoon, aiheutetaan turhaa kärsimystä ja tuhlataan valtavasti resursseja.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 24.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä

Leikattu kotitalousvähennys hyödyttää eniten hyvätuloisia remonttipalveluiden käyttäjiä.

Tutkija Pekka Lith ehdottaa, että kotitalousvähennyklsen painopiste siirrettäisiin remontoinnista hoiva- ja hoitopalveluihibn, jossa on paljon potentiaalista kysyntää ja työn tekevät naisyrittäjät. Lith kirjoittaa Tilastokeskuksen helmikuun Tieto & Trendit lehdessä.

Kotitalousvähennyksen leikkaukset vuoden alusta rokottavat eniten hyvätuloisia koti- ja remonttiavun käyttäjiä.

Toisaalta kotitalousvähennyksen leikkaukset iskevät Lithin mukaan eniten naisvaltaisiin palveluntuottajiin sekä lapsiperheisiin ja vanhuksiin, jotka leikkausten myötä luopuvat palveluiden käytöstä. Näin faktisesti leikkaus kohdistuu tuntuvammin normaalin tulotason väestöön.

- Verovähennyksen ehtojen heikennykset voivat myös aiheuttaa kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Verovähennys kasautuu entistä enemmän hyvätuloisille.

Kotitalousvähennys tehdystä hoiva- ja korjaustyöstä aleni vuoden alusta 60 prosentista 45 prosenttiin. Verovelvollinen voi vähentää arvonlisäverollisesta työstä 45 prosenttia, jos työ on ostettu rekisteröityneeltä yrittäjältä tai yritykseltä tai elinkeinotoimintaa harjoittavalta kuntayhtymältä.

Vuosittainen vähennyksen enimmäismäärä verovelvollista kohden tippui niin ikään vuoden alusta 3000 eurosta 2000 euroon.

Kotitalousvähennyksen arvo vuonna 2010 oli 410 miljoonaa euroa ja vähennystä sai noin 370 000 henkilöä.Verovähennyksestä asuntojen remonttitöiden osuus oli 80 prosenttia, kotitaloustöiden 17 prosenttia ja hoiva- ja hoitotöiden kolme prosenttia.

Verovähennys oli verovelvollista kohden keskimäärin 1 100 euroa. Korkein se oli hoiva- ja hoitotyössä, 1 270 euroa ja matalin tavanomaisissa kotitöissä, 642 euroa,Veroetu painottui keski- ja hyvätuloisille.

Lithin mukaan vähennysten käyttäjistä lähes viidennes vuonna 2009 ansaitsi vähintään 60 000 euroa vuodessa ja vähennyksen määrästä he käyttivät lähes neljänneksen. Tästä tuloryhmästä neljännes oli käyttänyt vähennysoikeutta, kun 20 000-30 000 vuodessa ansaitsevista näin teki vain kahdeksan prosenttia.

Lithin mukaan viime vuosina eläkeläiset ovat alkaneet käyttää lisääntyvästi kotitalousvähennystä, mikä on nostaneiden heidän osuuden verovähennyksen saajista yli neljännekseen.

Hyödytti naisalayrittäjiä

Vuonna 2009 verovähennys hyödytti lähes 13 2000 yritystä. Niiden liikevaihdosta kotitalousvähennyksen alaiset työt muodostivat vähintään viidenneksen. Vähennyksen alaisen työn osuus liikevaihdosta suurenee, kun yrityskoko pienenee.

Kotitalousvähennyksen alainen palvelumyynti onkin kaikkein suurina sosiaali- ja muita henkilökohtaisia palveluja tuottavissa naisten yrityksissä. Vähennys on Lithin mukaan tarjonnut työtilaisuuksia lähinnä ammatinharjoittajille tai se on synnyttänyt pieniä sivutoimisia yrityksiä.

Lith kirjoittaa, että kotitalousvähennys on tuonut tuotannollisen toiminnan piiriin omatoimista tai verkostoistunutta kotitaloustyötä, esimerkiksi siivousta, lumenluontia ja pihatöitä sekä vähentänyt harmaata taloutta.

Tosin vähennys mahdollistaa myös keplottelun, joka Lithin mukaan on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi materiaaleja ja tarveaineita on korjaustöissä saatettu merkitä vähennyskelpoiseksi työksi.

Vähennystä korjaamisesta hoivatyölle

Lith esittää, että hoiva- ja hoitopalveluiden osuutta kotitalousvähennyksessä lisättäisiin ja remonttipalveluiden vähennettäisiin, koska hoivapalveluille on paljon piilevää kysyntää ja toimella voisi olla myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

- Ne tukisivat osaltaan kuntien sosiaalikeskusten toimintaa tuottamalla ennaltaehkäiseviä palveluja muun muassa lapsiperheille ja vanhustalouksille, Lith kirjoittaa.

Hän ottaisi mallia Ruotsin laskutusjärjestelmästä. Sen mukaan palvelunostaja saisi välittömästi ennakollisen verovähennyksen maksaessaan palveluntuottajalle tehdyn työn osuudesta vain 55 prosenttia tai sen verran, mitä hänellä on verovähennysoikeutta jäljellä.

Palveluntuottaja hakisi verohallinnolta ostajan puolesta ennakollisen kotitalousvähennyksen. Ja kun maksu olisi suoritettu palveluntuottajan pankkitilille, verohallinto toimittaisi tiedon palvelunostajalle. Systeemi toimisi sähköisesti.

Lithin mukaan laskutusmallin yksinkertaistamiselle olisi merkitystä, kun kasvava osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä olisi ikääntyviä kansalaisia. Hänestä järjestelmää voitaisiin vielä yksinkertaistaa luopumalla 100 euron omavastuuosuudesta,.

Kaija Lähteenmaa
23.2.2012 Kauppalehti.fi