Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson peräänkuulutti täyskäännöstä asenteissa vanhuksia kohtaan Vanhustyön messuilla 2012.

- Vanhusten epätoivo on yhä suurempi ongelma, totesi Guzenina-Richardson. “Epätoivo nousee pelosta ja epävarmuudesta. Vanhukset ovat huolissaan arkisesta pärjäämisestään. Heille suurimpiä kysymyksiä ovat “Kuka pitää minusta huolta?” ja “Kuka kunnioittaa minun ihmisarvoani?”

Uusi vanhustenpalvelulaki, joka astuu voimaan vuonna 2013, pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.

Kysymys: 82-vuotias isäni rakastaa rasvaisia ruokia. Hän syö useita siivuja pekonia joka aamu. Isä söi terveellisemmin äidin eläessä, mutta äidin kuoltua viime vuonna hän on laittanut omat ateriansa omalla tavallaan. Miten saisin kannustettua hänet syömään terveellisemmin?

Lesket saattavat valita helpoimman tien: heidän lempiruokansa, jotka ovat helppoja valmistaa, eivät välttämättä ole hyväksi heille. Liian suolainen, rasvainen tai käsitelty ruoka ei ole terveellistä kenellekään.

Kysymys. Huomaan, että ikääntynyt isäni on yhä hyvin fiksu, mutta hänellä menee hieman enemmän aikaa tiedon käsittelyssä. Johtuuko se ikääntymisestä? Kuinka voimme auttaa häntä pitämään niin mielensä kuin kehonsakin hyvässä kunnossa?

Kanadalainen tutkimus saattaa selittää, mitä isällesi on tapahtumassa. Vertailukokeessa vanhempien ihmisten aivot eivät olleet yhtä nopeat kuin nuorten ihmisten. He kuitenkin suoriutuivat aivan yhtä hyvin, koska heidän aivonsa ovat viisaammat, sanovat tutkijat.

Kysymys: Olen 75-vuotias leski ja pyrin elämään terveellisesti. Kuitenkin minua huolettaa tulevaisuus. Minä haluaisin nauttia elämästä vielä pitkään perheeni ja ystävieni parissa, mutta vanhempani kuolivat tämän ikäisinä. Kuinka paljon perimä vaikuttaa elinikään?  

Kysymys perimän vaikutuksesta elinikään on kiinnostanut tutkijoita pitkään. Maalaisjärjellä ajatellen on myös helppo olettaa, että pitkäikäisten vanhempien lapset elävät myös pitkään. Uusimpien tutkimustulosten mukaan elintavoilla on kuitenkin geeniperimää suurempi vaikutus elinikään.

Kysymys: Epäilen 86-vuotiaan isäni sairastuneen dementiaan tai johonkin muuhun muistisairauteen. Hän on alkanut unohdella asioita ja hänelle sattuu kotona kaikenlaisia pikku onnettomuuksia. Koska hän ei ole enää turvassa yksinään kotona asuessaan, olen hänen seuranaan ja apunaan jatkuvasti. Tämä vaikeuttaa työaikataulujeni ja perhe-elämäni järjestämistä. Sisarusteni mielestä isän muistamattomuus on ihan normaalia vanhenemista, mutta minua huolettaa.

Muistiliiton tilaston mukaan 36 suomalaista sairastuu etenevään muistisairauteen joka päivä. Vaikka diagnoosin saaminen onkin parantunut viimeisen viiden vuoden aikana, hoidon ja kuntoutuksen käynnistymisessä on edelleen ongelmia.

Kysymys: Äitini sairastaa verkkokalvon ikärappeumaa. Hän on nyt miltei sokea. Hänen elämänlaatunsa on heikentynyt, koska hän pääsee harvoin ulos kodistaan, eikä myöskään pysty huolehtimaan arkiaskareista. Pelkään myös itse sairastuvani. Mitä voin tehdä jarruttaakseni sairauden etenemistä ja auttaakseni äitiäni? 

Verkkokalvon keskeinen ikärappeuma eli makuladegeneraatio on sairaus, jossa verkkokalvon pieniä yksityiskohtia ja värejä aistivan keskialueen solut rappeutuvat. Tämä johtaa näön heikkenemiseen.

Kysymys: Äitini pelkää sairastuvansa Alzheimerin tautiin, johon hänen oma äitinsä menehtyi. Onko olemassa jotain rohkaisevaa tietoa jolla lieventää hänen pelkojaan?

Kyllä. Itseasiassa hiljattain julkaistu tutkimus osoittaa, että mahdollisesti yli puolet kaikista alzheimer-tapauksista voitaisiin välttää elämäntapamuutosten sekä kroonisten sairauksien hoidon tai ennaltaehkäisyn avulla.

85-vuotias äitini on sairastanut masennusta isäni kuolemasta lähtien. Hänellä on myös diabetes. Mitä ongelmia on odotettavissa ja kuinka voin auttaa?

Erään viimeaikaisen tutkimuksen mukaan noin 20-25 prosenttia diabeetikoista sairastaa samaan aikaan masennustakin. Tämä on kaksinkertaisesti ei-diabeetikkoihin verrattuna.

Kysymys: Onko viime aikoina ilmestynyt tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että liikuntaa harrastavat seniorit olisivat terveempiä? 80-vuotias äitini yrittää väittää täysin päinvastaista hänellä todettuihin sepelvaltimotaudin oireisiin vedoten. Isän kuoleman jälkeen en saa äitiä tekemään enää mitään.

Passivoituminen puolison kuoleman jälkeen ei ole epätavallista. Entä jos ehdottaisit äidillesi lääkärikäyntiä, jotta hänen terveydentilansa voitaisiin tarkastaa ja varmistaa, ettei hän kärsi masennuksesta? Kysy lääkäriltä äitisi mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa.

Kysymys: Iäkkäät vanhempani juovat kahvia monta kertaa päivässä. Mitä viimeisimmät tutkimukset sanovat kahvinjuonnista? Mitä voin tehdä kannustaakseni vanhempiani terveelliseen elämään?

Vaikuttaa siltä, että vanhempasi tekevät ainakin jotain itsensä hyväksi: nauttivat kahvia. Kahden hiljaittain tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat kahvia juovilla miehillä olevan alhaisempi riski sairastua eturauhassyöpään ja kahvia juovilla naisilla vastaavasti rintasyöpään.